Järjestetyistä opiskelijatapahtumista ei aiheudu ylimääräistä sotkua. Haaga-Helian opiskelijakunta Helgan tapahtumissa siisteyteen panostetaan helposti saavutettavin keinoin, kuten jakamalla roskapusseja tehtävärasteille.
Normaalisti syksyisin opiskelijat ilmestyvät haalareissaan juhlimaan puistoihin. Tänä vuonna opiskelijatapahtumia on koronan takia jouduttu perumaan, mutta osa opiskelijatapahtumista on myös siirretty ulkotiloihin.
Nykyopiskelijat ovat tietoisia ekologisuudesta. Ympäristöön liittyvät asiat ovat monella tärkeä osa identiteettiä.
Haaga-Helian opiskelijakunta Helgan hallituksen varapuheenjohtaja Julia Tuuri kertoo, että Helgassa pyritään ennaltaehkäisemään opiskelijatapahtumista aiheutuvaa roskaamista.
Esimerkiksi fuksiaisissa opiskelijakunta on korvannut paperiset rastikartat Google Mapsiin luodulla kartalla.
Helga järjestää vuosittain muutaman ison tapahtuman, kuten helmi- ja syyskuussa järjestettävät fuksiaiset. Syksyn fuksiaiset on siirretty helmikuulle.
Tuuri vastaa Helgan hallituksessa yhteisötoiminnasta ja tapahtumista.
Joka tapahtumalla on tapahtumavastaava, joka huolehtii tapahtuman toteuttamisesta. Hänellä on apunaan Helgan hallituksen jäsenistä koostuva projektitiimi. Tapahtumavastaava käy Helgan asiantuntija Tea Sissosen kanssa tapahtuman suunnitelman läpi.
Sissonen on yksi kolmesta asiantuntijasta, jotka työskentelevät kokopäiväisesti Helgassa. He toimivat hallituksen tukena tapahtumien järjestämisessä. Kun hallitukset vaihtuvat, he huolehtivat tapahtumien kehityksestä.
Omaan toimintaan panostamista
–Viime vappuna osallistuimme monien muiden opiskelijakuntien tavoin #siistivappu-haasteeseen. Mielestäni helgalaiset huolehtivat hyvin paikkojen siisteydestä. Alueelle, jossa olimme, ei jäänyt paljoa roskaa, Tuuri kertoo.
Kun opiskelijat siirtyvät puistosta jatkoille, hallitukseen kuuluvat kiertävät alueen ja keräävät näköisellä olevat roskat. Tuurin mukaan tämä on Helgan yleinen käytäntö.
Helgan ei tarvitse ilmoittaa pienistä tapahtumista Helsingin kaupungille, mutta yli 200 hengen tapahtumista pitää tehdä turvallisuussuunnitelma.
Sissosen mukaan vain fuksiaisista pitää tehdä ilmoitus kaupungille.
Hallituksessa on käyty keskustelua, voisiko fuksiaisissa jaettavien puuhapussien alennuskupogit olla paperisien sijaan sähköisessä muodossa.
–Se vaatisi kuitenkin myös yhteistyökumppanien panosta, jotta sähköiset kupongit olisivat mahdollisia, Sissonen sanoo.
Helgassa keskitytään tapahtumien siisteydessä asioihin, joihin se voi itse suoraan vaikuttaa.
Fuksiaisissa rastien pitäjille on jaettu roskapusseja ja muistutettu, että kaikkien tulee laittaa sinne roskansa.
–Vessoilla on ollut merkittävä vaikutus opiskelijatapahtumien yleiseen siisteyteen. Niinä vuosina, kun olemme hankkineet bajamajoja vappuna järjestettäviin Haalarinkastajaisiin, roskia ja papereita ei ole ollut ympäriinsä, Tuuri kertoo.
Kolme miljoonaa maksava välinpitämättömyys
Helsingin kaupungin puistovastaava Pekka Engblomin mukaan järjestetyistä opiskelijatapahtumista ei aiheudu paljoa sotkua, mutta järjestämättömistä juhlista puolestaan aiheutuu. Tällaisia tapahtumia ovat esimerkiksi koulujen loput ja vappu. Pitää kuitenkin muistaa, että vappuun osallistuu paljon muitakin kuin opiskelijoita.
Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon puistojen siivoamiseen menee rahaa?
Puistoista pitävät huolta urakoitsijat, joille Helsingin kaupunki maksaa työstään. Urakoitsijoiden työajasta 20 prosenttia menee ulkoalueiden puhtaana pitoon. Osa tästä ajasta on normaalia puhtaana pitoa, kuten roskisten tyhjentämistä, mutta osa ajasta kuluu ihmisten välinpitämättömyyden jälkien siivoamiseen.
Tarkkaa summaa, joka menee ylimääräisen sotkun siivoamiseen, on vaikea arvioida, sillä maassa lojuvat roskat kerätään rutiinitehtävien lomassa.
Engblom kuitenkin arvioi, että se maksaa kaupungille vuosittain noin kolme miljoonaa euroa.
–Summa voitaisiin käyttää vuosittain johonkin muuhun, kuten kaupungin kaunistamiseen tai urheilupaikkojen rakentamiseen, Engblom sanoo.
Puistojen ylläpidon laatimista ja puistojen hoitourakkaa pyörittävä Engblom kertoo, että normaali siivoaminen ei ole aikaa vievää, toisin kuin roskien kerääminen maasta. Normaaliin ja välttämättömään puhtaanapitoon menee vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa.
Opiskelijatapahtumista aiheutuvia kuluja ei Engblomin mukaan ole eritelty.
Hän kertoo käyneensä keskustelua kollegojensa kanssa siitä, miten puistot saisi pysymään siistimmässä kunnossa. Vappuna siivouskustannukset voivat nousta 200 000 euroon. Ajatus puistojen aitaamisesta tai pääsylipuista on mahdoton, sillä vappua ei sinänsä järjestä kukaan.
Kaupunki pyrkii pitämään huolta palveluiden hyvästä tarjonnasta: että roskiksia on tarjolla ja vessoja on riittävästi. Myös ihmisten omalla asenteella on suuri merkitys.
–Yleisiä vessoja tarvitaan lisää, sillä bajamajat eivät ole hyvä ratkaisu. Ne menevät pussikaljan voimalla nurin ja sitten niiden kemikaalit ovat pitkin puistoa.
Kierrättäminen on tehty helpoksi
Tuuri kertoo, että opiskelijat antavat mielellään tölkkejä pullonkerääjille.
Engblom vahvistaa, että kerääjät hoitavat pantilliset pullot ja tölkit melko tehokkaasti pois puistoista. Osa heistä tekee sitä työkseen.
–Onneksi lasipulloista on siirrytty tölkkeihin ja muovipulloihin, sillä lasinsirujen siivoaminen on todella vaikeaa. Vielä muutama vuosikymmen sitten lasinsirut olivat suuri ongelma, Engblom sanoo.
Nykyään päänvaivaa aiheuttaa puolestaan tupakantumpit, jotka eivät tartu haravaan. Ne siivotaan puhaltimilla ja harjakoneilla.
Mitä vinkkejä tapahtumia järjestävät Tuuri ja Sissonen antaisivat puistoissa vapaa-aikanaan juhliville?
Tuuri toteaa, että yksilön vastuu roskien siivoamisesta kuluu myös alkoholia nauttineelle. Kavereita on hyvä muistuttaa hyvistä tavoista.
Sissosen mielestä kierrättäminen on tehty helpoksi. Kun asettuu puistossa roskiksen läheisyyteen, roskat voi laittaa sinne suoraan. Myös muovipussia kannattaa kuljettaa mukana.
–Jos tölkkejä ei halua itse viedä palautettavaksi, vaan jättää pullonkerääjälle, kannattaa ne laittaa kasaan roskiksen päälle, eikä heitellä ympäriinsä.
Emmi Hiltunen
