Viime sunnuntaina Ylen tutkivan journalismin toimitus MOT julkaisi lyhyt dokumentin ja artikkelin kansainvälisten opiskelijoiden tilanteesta Suomessa, jotka maksavat lukukausimaksuja. Osa opiskelijoista saapuu Suomeen ilman realistista kuvaa suomalaisesta opiskelusta, asumisesta ja työllistymismahdollisuuksista. Korkeakoulujen käyttämät rekrytointiyritykset ja agentit antavat opiskelijoille usein valheellisen kuvan muun muassa työmarkkinoista. Opiskelijat tekevät merkittäviä taloudellisia päätöksiä valheellisten tietojen pohjalta, osan jopa ottaessa lainaa tai käyttämällä omat ja perheen säästöt päästäkseen Suomeen opiskelemaan.
Agenttien toiminnassa on puutteita: Osa toimii ilman sopimuksia, valvonta on heikkoa ja taloudellinen hyöty ohjaa toimintaa. MOT:n mukaan korkeakoulut maksavat agentille yleensä n. 1000 € palkkion jokaisesta välitetystä opiskelijasta ja agentit saattavat veloittaa opiskelijaa erikseen usean tuhannen euron edestä. Vaikka osa korkeakouluista on ilmaissut nollatoleranssin epäeettisiin agenttikäytäntöihin, valvonta ja seuranta ei ole riittävää.
Vaikka korkeakoulujen käyttämät rekrytointiyritykset ja agentit, joiden toimintaa ei valvota on suuri ongelma, on tärkeää huomioida kuinka Suomen hallituksen tekemät päätökset ovat vauhdittaneet ongelmia. Lukukausimaksujen korotusten yhteydessä korkeakoulujen valtionrahoitusta on leikattu, mikä on ajanut korkeakoulut entistä riippuvaisemmiksi maksavista opiskelijoista. Tämä lisää kilpailua ja luo markkinan, josta hyötyvät erityisesti rekrytointiyritykset ja agentit. Suomen hallituksen olisi syytä ymmärtää, miten aiemmat päätökset ovat osaltaan kiihdyttäneet ongelmaa, ja pohtia, kuinka pitkälle tässä kehityksessä voidaan mennä.
Korkeakouluilla ja suomalaisella yhteiskunnalla on vastuu kansainvälisistä opiskelijoista. Yli vuosi sitten suomalaiset korkeakoulut loivat yhdessä kansainvälisen koulutusagenttien eettisen ohjeistuksen, joka tarjoaa selkeät periaatteet rehelliselle ja vastuulliselle toiminnalle. Eettinen ohjeistus velvoittaa varmistamaan, että opiskelijoille annetaan realistinen kuva elinkustannuksista, rahoituksesta ja työllistymisestä.
“Suomi ei voi rakentaa koulutuksen brändiä kansainvälisesti opiskelijoiden hädän varaan. Jos Suomessa suhtaudutaan kansainvälisiin opiskelijoihin ja osaajiin jatkossakin vähäpätöisesti, voiko enää realistisesti olettaa, että pystymme tulevaisuudessa kilpailemaan kansainvälisillä korkeakoulutusmarkkinoilla tai että Suomea ja suomalaista korkeakoulutusta pidettäisiin pitkään enää yhtä houkuttelevina?” Helgan hallituksen puheenjohtaja Kangasmaa kajauttaa.
Haaga-Helian opiskelijakunta Helga vaatii välittömiä toimia, jotta nykyisten opiskelijoiden ahdinko helpottuu ja tulevien opiskelijoiden rekrytointi toteutuu eettisesti ja vastuullisesti.
Helgan ratkaisut:
- Korkeakoulujen on otettava enemmän vastuuta kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista. Niiden tulee varmistaa, että käyttämänsä koulutusagentit noudattavat eettistä ohjeistusta, ja purkaa sopimus, jos ohjeistusta rikotaan.
- Kansainvälisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia on vahvistettava, ja vaikeassa asemassa oleville on taattava riittävä taloudellinen ja henkinen tuki.
- Korkeakoulutuksen rahoituksen ei tule perustua kilpailuun ja maksulliseen koulutukseen, vaan sen on oltava kestävällä pohjalla, joka ulottuu yli hallituskausien ja turvaa pitkäjänteisen kehityksen.
