Tänään on hyvä päivä pysähtyä yhden tärkeän kysymyksen äärelle: kuinka paljon nuoren naisen oikeastaan kuuluu jaksaa?
Olen nähnyt, miten moni tyttö ja nuori nainen lopettaa liikunnan tai urheilun, vaikka juuri niiden pitäisi tukea jaksamista, hyvinvointia ja itseluottamusta. Usein kyse ei ole motivaation puutteesta tai siitä, etteikö liikunta enää kiinnostaisi. Kyse on siitä, että paineita on yksinkertaisesti liikaa.
Nuorelta naiselta odotetaan tänä päivänä paljon. Pitäisi pärjätä opinnoissa, rakentaa tulevaisuutta, huolehtia hyvinvoinnista, olla aktiivinen, sosiaalinen ja kunnianhimoinen. Samalla pitäisi näyttää hyvältä, tehdä oikeita valintoja ja tietää, mitä elämältä haluaa. Näiden odotusten keskellä myös liikunnasta voi tulla yksi suoritus lisää.
Liikunnan ja urheilun pitäisi kuitenkin olla paikka, jossa saa hengittää. Paikka, jossa saa kokeilla, kasvaa, onnistua ja epäonnistua turvallisesti. Paikka, jossa omaa arvoa ei mitata tuloksilla, sijoituksilla tai muiden mielipiteillä. Liian monelle tytölle liikunnasta katoaa se, minkä vuoksi harrastus alun perin aloitettiin: ilo, yhteisöllisyys ja kokemus siitä, että saa olla oma itsensä.
Silti liian moni tyttö kokee, ettei riitä. Että pitäisi olla nopeampi, vahvempi, parempi tai yksinkertaisesti enemmän kuin on. Kun liikunnan ilo korvautuu jatkuvalla vertailulla ja suorittamisella, moni päättää lopettaa kokonaan. Se on menetys paitsi liikunnalle ja urheilulle myös ennen kaikkea nuorelle itselleen.
Parhaimmillaan liikunta opettaa, ettei oma arvo riipu onnistumisista. Se opettaa sietämään epäonnistumisia, luottamaan omiin kykyihin ja yrittämään uudelleen myös silloin, kun kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.
Ehkä tärkeämpi kysymys ei ole, miksi niin moni tyttö lopettaa liikunnan, vaan millaisia paineita olemme rakentaneet heidän ympärilleen.
Tyttöjen päivän tärkein viesti ei ole se, että tyttöjen pitäisi venyä yhä enempään, vaan se, että heidän ei pitäisi joutua kantamaan niin paljon.
Jokaisella tytöllä ja nuorella naisella pitäisi olla oikeus unelmoida isosti, etsiä omaa polkuaan ja ottaa oma paikkansa ilman jatkuvaa tarvetta todistaa olevansa riittävän hyvä.
Maailma ei tarvitse täydellisiä tyttöjä.
Se tarvitsee tyttöjä, jotka uskaltavat uskoa itseensä, sekä meitä, jotka uskomme heihin ennen kuin he uskovat itseensä.
Jasmin Tuominen
Ehdokas Opiskelijoiden liikuntaliiton puheenjohtajaksi 2027
