Eilen päättynyt Suomen hallituksen puoliväliriihi, jota on siteerattu myös “kasvuriiheksi”, ei lopulta tuottanut opiskelijoiden kaipaamia kasvutoimia.
Hallitus aikoo keventää työn verotusta pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa 2026 ja 650 miljoonaa euroa 2027. Hallitus aikoo myös laskea yhteisöveroa 20 % ➡️18 %, mikä koetaan parantavan suomalaisten yritysten kilpailuasemaa ja kannustavan investoimaan Suomeen. Samalla suurituloisten verotus kevenee 335 miljoonalla eurolla kun marginaaliverot alennetaan 52 %. Veronkevennyksiä perustellaan talouskasvun edistämisellä, palkansaajien ostovoiman parantamisella, mutta ennen kaikkea sillä, että se kannustaa tekemään lisää työtä. Vaikka veronkevennykset lisäävät palkansaajien ostovoimaa, eivät ne lämmitä ei-työssäkäyviä opiskelijoita.
Hallituksen esittämät veronkevennykset jo vaikeassa taloustilanteessa kertovat, ettei hallituspuolueilla ole intresseissä opiskelijoiden tai koulutuksen tilanteen parantaminen. Hallituksen viesti opiskelijoille on selkeä, opiskelkaa tehokkaammiin ja menkää töihin.
“Kasvuriihi oli oiva tilanne Suomen hallitukselle osoittaa uskoa suomalaisen korkeakoulutuksen mahdollistavalle talouskasvulle. Kuitenkin uskon sijaan korkeakoulutuksesta leikataan ja opiskelijoille tarjottiin “veromoukaria”, toteaa Haaga-Helian opiskelijakunta Helgan hallituksen puheenjohtaja Joel Kangasmaa.
Kasvuriihessä kerrottiin hyödynnettävän Risto Murron Kasvutyöryhmässä valmisteltua raporttia. Raporttiin on kirjattu koulutustason nosto yhdeksi keskeisimmistä talouskasvun edellytyksistä. Koulutustason nostolla tarkoitetaan tavoitetta korkeakouluttaa 50 % nuoresta ikäluokasta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus on jo aiemmin päättänyt lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja ja investoinut tähän 3,8 miljoonaa euroa. Nyt hallitus on päättänyt lisätä entisestään aloituspaikkoja, mutta kohdentaa ne talouskasvua tukeviin tutkintoihin. Tavoitteesta on tulossa ikuisuus tavoite, koska korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään yhteensä 65 miljoonalla eurolla vuosien 2026-2028 välillä. Opiskelijoiden määrää siis lisätään, mutta perusrahoitusta leikataan. Hallitus näin ikään antaa yhdellä kädellä ja ottaa toisella korkeakoulutuksesta.
Niin Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK kuin Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ovat kummatkin peräänkuuluttaneet hallituspuoluiden suuntaan korkeakoulutuksen rahoituksen turvaamisesta ja opiskelijoiden toimeentulon tärkeydestä. Korkeakouluopiskelijat siirtyvät 1.8. yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisälle, mikä on arvioitu heikentävän opiskelijoiden taloudellista tilannetta entisestään. Kasvuriihi olisi ollut mainio tilaisuus hallitukselle esittää panostuksia opiskelijoiden toimeentuloon esimerkiksi päätöksellä toteuttaa opintotuen kokonaisuudistus, jolla lisätään opintorahan määrää ja tukikuukausia samalla sidoten eurot sopivaan indeksiin.
“Surettavaa on huomata, että koulutukseen ja opiskelijoihin panostaminen nähdään ennemmin leikkaus- kuin panostuskohteena. Todelliset kasvun eleet näin opiskelijan näkökulmasta ovat jääneet tässä kasvuriihessä vähäisiksi”, Kangasmaa manaa.
Lisätietoja
Joel Kangasmaa
Hallituksen puheenjohtaja
joel.kangasmaa@helga.fi
