Please ensure Javascript is enabled for purposes of website accessibility

BLOGI: Jalkapallo opetti, ettei levällään oleva kenttä ole kenenkään etu


Erica AlaluusuaTässä kirjoituksessa aion puhua samaan aikaan jalkapallosta ja SAMOKista.

Aloitin jalkapalloharrastuksen ollessani 13-vuotias. Ihailin tuolloin Cristiano Ronaldoa, joka tuolloin dominoi maalitilastoja Manchester Unitedin riveissä pelipaidassa numero seitsemän. Ensimmäisissä jalkapallotreeneissäni pallo karkaili jaloistani, syöttöni sinkosivat kymmenen metriä vastaanottajan olinpaikasta oikealle ja reaktioni ilmassa pyörivään laukaisuun oli lähinnä väistäminen. Koska kokemukseni pallopeleistä oli vähäinen, aloitin harrastukseni ensin joukkueessa, missä muidenkin lähtötaso oli vielä alkeissa.

Kymmenen vuotta myöhemmin aloitin ammattikorkeakouluopintoni. Halusin olla mukana kaikessa, vaikken tiennyt järjestötoiminnasta mitään. Samoin kuin jalkapallossa, lähdin liikkeelle alkeista. Tunnustelin järjestöjen pelikenttää vastaamalla ensin monimuoto- ja YAMK-opiskelijoista yhdistyksen hallituksessa, sittemmin tein yritysyhteistyötä ja tiedottamista. Myöhemmin asetuin ehdolle ja tulin valituksi Helgan hallitukseen vuodelle 2020.

Kun muistelen ensimmäistä vuottani opiskelijakunnan hallituksessa, muistuttaa se vahvasti aikaa, jona ensimmäisen kerran vaihdoin jalkapallojoukkuettani. Molempien kokoonpanoissa tapahtui muutoksia vuosittain. Joukkueen valmentajat pitivät yllä rutiineja ja tarjosivat eväät kehittymiselle. Meidän pelaajien tehtäväksi jäi kokonaisuuden muodostaminen näistä annetuista eväistä, joita hyödyntäen saimme kokea lukuisia onnistumisia ja epäonnistumisia. Kaikki tehty työ kulminoitui kauden päätökseen.

Valmentajani ovat opettaneet, että kun yksi pelaajista liikkuu kentällä, tulee muiden liikkua samassa suhteessa mukana. Mikäli saamme tai menetämme pallon, tiedämme täsmälleen, mihin muut pelaajat ovat liikkumassa. Kun vastustaja nappaa pallon ja pääsee ohitseni, on parin metrin säteellä toinen pelaaja puolustamassa. Näin meidän tulisi toimia myös SAMOKissa, jonka kenttänä toimii koko Suomi. SAMOKin tehtävä on välittää meille opiskelijakunnille samoja oppeja, jotka itse olen oppinut urheiluharrastukseni aikana:

Kentällä on keskusteltava. Vaikka voin luottaa pelaajan juoksevan kohti maalia keskittäessäni palloa vastustajan kulmalta, tulee sekä syöttäjän että vastaanottajan käyttää omaa ääntään. Yhteisiä pelikuvioita on tärkeää noudattaa, mutta täydellisyyteen päästään vasta silloin, kun pelaajat avaavat suunsa kentällä. SAMOKin tulee olla se toimija, joka opettaa meidät puhumaan liiton sisällä avoimesti sekä tarjoamaan ja pyytämään apua.

Voittomme ja tappiomme ovat yhteisiä. Kun yksi kaatuu ja loukkaantuu, kentän tehtävänä on nostaa ylös, suojella tarvittaessa muilta häiriötekijöiltä ja taluttaa kentän laidalle. Oli kyseessä jäsenmäärät, luottamuspaikkojen määrä korkeakoulun sisällä tai korkeakoulujen rahoitus, huolet ja onnistumiset kannattaa jakaa.

SAMOKin tehtävä on kuunnella koko joukkuettaan, myös niitä, jotka eivät ole maalitilaston kärjessä. Joukkueen paras maalintekijä ei olisi mitään ilman toimivaa puolustusta, nopeita laitureitaan tai rohkeita avauksia tekevää maalivahtiaan.

Jos harjoittelemme yhdessä, kehitymme yhdessä. Siksi SAMOKin toimintaa tulee kehittää suuntaan joka osallistaa, tuo esille erilaisia näkökulmia ja vahvistaa meitä opiskelijakuntia. SAMOKin on tehtävä oma osuutensa, jossa se rikkoo kaavoja ja houkuttelee opiskelijakunnat ympäri Suomen luomaan yhteyksiä toisiinsa kahden koronavuoden jälkeen, joina pelaajat ja harjoitusvuorot ovat vaihtuneet. Siten voimme pelata tehokkaammin joukkueena, joka parantaa kaikkien korkeakouluopiskelijoiden asemaa valtakunnallisesti.

 

Erica  Alaluusua
Helgan hallituksen varapuheenjohtaja
Ehdolla SAMOKin hallitukseen vuodelle 2022
erica.alaluusua@helga.fi