Tämä on taas jokaiselle äänioikeutetulle suuri mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä tavalla yhteiskuntaamme luotsataan. Jokaiselle äänioikeutetulle on mahdollista olla muovaamassa uuden eduskunnan kokoonpanoa ja päättää, ketkä ovat vuodesta 2023 alkaen kansanedustajia, ministereitä ja minkälainen hallituskokoonpano Suomeen muodostuu. Kuitenkin monen mielestä politiikka voi tuntua vaikeaselkoiselta tai epämielenkiintoiselta. Mitä väliä sillä on äänestääkö? Aina siellä on vaalien jälkeen ne samat ihmiset istumassa ja jostain siellä Arkadianmäellä riidellään. Sillä ei ole mitään merkitystä, ketkä siellä istuu, kun mikään ei kuitenkaan muutu. Näissä usein kuulluissa lauseissa piilee osatotuuksia, mutta myös paljon vääriä käsityksiä.
Itselleni herää parikin huolenaihetta, jos näissäkin vaaleissa nuorten aikuisten äänestysaktiivisuus jää matalaksi. Ensinnäkin äänestämistä voi ajatella mahdollisuutena osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja tuoda oma mielipide julki siitä, mikä on näkemyksesi siitä, kuinka Suomea valtiona tulisi johtaa. Jos nuoremmat ikäluokat jättävät äänestämättä, antavat he päätösvallan heidän tulevaisuudestaan Suomessa vanhemmille ikäluokille. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 vaaleissa noin 60 % 18-vuotiaista äänesti. Tämän jälkeen äänestysaktiivisuudessa tapahtuu notkahdus ja seuraavaksi samaan aktiivisuuden tasoon yltävät 24-vuotiaat. Tästä voisikin päätellä että myös suoraan lukiosta korkeakouluopintoihin tulleiden äänestysaktiivisuus on melko matalaa. Tilastollisesti viime vaaleissa äänestysaktiivisuuden trendi oli jyrkimmin kasvava 26-vuotiaista alkaen ja suurinta aktiivisuus oli noin 70-vuotiailla. Äänestämättä jättäminen antaa siis suhteellisesti suuremman vallan 70-vuotiaille päättää esimerkiksi opiskelijaa koskettavista asioista.
Osittain edelliseen perustuu myös väite siitä, että samat päättäjät ovat aina päättämässä eduskunnassa, eikä mikään ikinä muutu. Jos samat ikäryhmät, eli suuret ikäluokat ja siitä vanhemmat ihmiset, äänestävät varmimmin vaaleissa, on varmempaa saada heidän näkemyksensä yhteiskunnan asioista kuuluviin. Näillä ikäryhmillä on usein vahvaa puolueuskollisuutta ja voisi ajatella, että ehkä myös vanhoihin käsityksiin perustuvia näkemyksiä puolueista ja siitä, mitkä asiat ovat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tärkeää. Onko esimerkiksi jatkuvan talouskasvun vaade ympäristön kustannuksella enää kauhean ajankohtaista politiikkaa? Toki talousjärjestelmä perustuu edelleen talouskasvuun, mutta mikä sen toimintaperiaatteita muuttaisi, jos äänestäjät eivät päätöksillään tuo myöskään eduskuntaan pyrkiville ja puolueille viestiä siitä, että sen kaltaiset teemat eivät enää vetoa. Joten, jos haluat muutosta Suomen politiikkaan, käytä demokratian sinulle suomaa valtaa ja äänestä haluamasi muutoksen puolesta.
Osalla äänestyksen esteenä voi olla myös käsitys siitä, että äänestäminen vaatisi jotain erityisosaamista tai on liian monimutkaista ja vaikeaa. On totta, että yhteiskunnalliset mekanismit ovat monimutkaisia, eikä yleensä äänestäjiä kosiskelevissa vaalisloganeissa pystytä kuin yliyksinkertaistamaan monimutkaiset asiat. Luotan kuitenkin itse suomalaiseen koulujärjestelmään siinä mielessä, että kaikilla on halutessaan mahdollisuus hankkia näistä aihepiireistä tietoa. Uskoisin myös, että nuoremmat äänestäjät eivät äänestä samoja henkilöitä kuin vanhemmat ikäluokat ja muutosta tapahtuu väistämättä jo tämänkin puolesta. Jotta voi äänestää, ei tarvitsekaan omata tutkintoa yhteiskuntatieteistä tai olla kaltaiseni politiikkanörtti. Tärkeintä vaaleissa kuitenkin on itse äänestäminen ja kuka vain pystyy siihen.
Koska eduskuntavaalit ovat puoluevaalit, tarvitsee sinun ensin valita omaa arvopohjaasi lähinnä oleva puolue. Tämän jälkeen valitse puolueen asettamalta listalta itsesi kanssa eniten samanmielisen ehdokkaan, joka ajaa sinulle mieluisia asioita. Täysin samanmielistä ehdokasta tuskin löydät, ellet asetu itse ehdolle, mutta valtakunnan politiikassa suuret linjat ovat merkittävämpiä kuin pienet yksityiskohdat. Kun edellä kuvattu valinta on hoidettu tarvitsee sinun vain mennä joko ennakkoäänestyksen aikana ihan mille tahansa äänestyspisteelle äänestämään, tai varsinaisena vaalipäivänä sinulle etukäteen ilmoitetulle äänestyspaikalle. Nähdään vaaliuurnilla!
Kalle Tuunanen
Helgan edunvalvonnan asiantuntija
