Haaga-Helian opiskelijakunta Helga tyrmää hallitusohjelman näkemykset, jotka iskevät armotta kansainvälisiin opiskelijoihin.
Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ja Kristillisdemokraattien 16.6. julkaistu hallitusohjelma Vahva ja välittävä Suomi ei seiso nimensä takana. Hallitusohjelmaan on tehty kirjauksia, jotka hankaloittavat huomattavasti kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta Suomessa ja eivät kannusta, tai jopa joissain tilanteissa mahdollista, Suomeen jäämistä valmistumisen jälkeen. Ohjelmaan on muun muassa kirjattu, että hallitus etenee kohti EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen täyskatteellisuutta. Maksujen nostaminen täyskatteelliseksi keskimäärin 8 000 € vuosikustannuksella tarkoittaisi noin 6 500 € korotusta opiskelijoiden vuosittaisiin lukukausikustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan muutos vähentäisi EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrää 43 %:lla. Lukukausimaksujen nostaminen on selkeä uhka korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle sekä Suomen veto- ja pitovoimaisuudelle.
Hallitus tahtoo kuitenkin lisätä kansainvälisten osaajien määrää Suomessa. Aikomuksena on lisätä kannusteita, joilla kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden määrä edelleen kasvaisi ja monet jäisivät Suomeen töihin valmistumisen jälkeen. Yksi kannustin mitä aiotaan selvittää on esimerkiksi opintolainahyvityksen kaltainen hyvitys EU/ETA-maiden ulkopuolisille, suomalaisesta korkeakoulusta tai muusta suomalaisesta oppilaitoksesta valmistuneille, lukukausimaksua maksaneille ja Suomessa määräajan työskennelleille henkilöille. Tämä tai muutkaan mahdolliset kannustimet eivät kuitenkaan todellisuudessa pysty kattamaan tarpeeksi hyvin lukukausimaksujen tekemää taloudellista lovea. Samalla kiristykset maahanmuuttopolitiikkaan eivät kannusta jäämään Suomeen. Työperusteinen oleskelulupa aiotaan sitoa vielä vahvemmin työhön niin, että Suomesta on poistuttava, jos työsuhde loppuu eikä uutta työsuhdetta solmita kolmen kuukauden kuluessa.
Petttymyksellisin skenaario on siis, että aluksi kansainvälinen opiskelija maksaa 3,5 vuoden tutkinnosta melkein 30 000 €, jonka jälkeen hänen tulee pystyä työllistymään nopeasti ja olemaan työttömänä alle kolme kuukautta, tai hänen on poistuttava maasta. Kolmessa kuukaudessa työllistyminen ei ole välillä realistista ja lomautukset sekä irtisanomiset ovat yleisempiä tietyillä aloilla kuin toisilla. Haasteita työllistymiselle luo myös esimerkiksi kieliosaaminen ja integroituminen.
“Kansainvälistyminen on yksi opiskelijakunta Helgan poliittisen ohjelman teemoista. On tärkeää lisätä kansainvälisten opiskelijoiden määrää, mutta maksuja nostamalla se ei tule toteutumaan. Päinvastoin, nostamalla maksuja varmistamme sen, että Suomi ei näyttäydy houkuttelevana maana tulla opiskelemaan ja tämän jälkeen työllistyä maassamme. Lukukausimaksuista EU/ ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta tulisi luopua kokonaan, mutta ennen kuin tämä tavoite saavutetaan, lukukausimaksujen tulee olla kohtuullisella tasolla ja apurahajärjestelmien tulee kattaa riittävä osuus lukukausimaksuista”, toteaa hallituksen puheenjohtaja Janina Brunfeldt.
Yksi tavoite lukukausimaksujen täyskatteellistamisen taustalla on noin parin tuhannen uuden aloituspaikan rahoittaminen. Hallitus on sitoutunut tekemään toimenpiteitä, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 % vuoteen 2030 mennessä, mitä aloituspaikkojen lisääminen edesauttaa. Samalla hallitus pyrkii säästämään korkeakoulujen tarpeellisen rahoituksen lisäämisestä harjoittaessaan tiukkaan säästöpolitiikkaa. Rahoituksen lisääminen on oleellista tavoitteiden ja koulutuksen laadun kannalta, mutta sitä ei voida kompensoida kansainvälisten opiskelijoiden selkänahasta. Hallitusohjelma nostaa suureksi kysymykseksi sen, että haluaako Suomi edes kansainvälistyä tai saada kansainvälisiä osaajia, ja onko ohjelma välittävän sijaan syrjivä.
Lisätietoa
Janina Brunfeldt
Hallituksen puheenjohtaja
janina.brunfeldt@helga.fi
