Wabu ei lobu

Vappu. Wappu. Wabu. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Yhtenä suomalaisen opiskelijakulttuurin merkittävimmistä ilmiöistä vappu on monelle korkeakouluopiskelijalle opiskeluvuoden kohokohta. Haaga-Heliassa Helgan 8 Päivän Wappua on juhlittu vuodesta 2010 asti, mutta opiskelijawapun perinteet ulottuvat 1800-luvun alkupuolelle. Mistä vapussa sitten oikein on kyse?

Vapun lyhyt pitkä historia

Vappu -nimi tulee alunperin 700-luvulla eläneeltä saksalaiselta nunnalta, Valburgilta, jonka pyhimykseksi julistamista juhlitaan 1. toukokuuta valpurinpäivänä. Saksassa Valpurin yötä on vietetty keskiajalta asti 30.4. merkkinä noitien lentämisestä noitasapattiin. Kevään tai kesän alkamista ja hedelmällisyyttä on kuitenkin juhlittu ympäri Eurooppaa huhti-toukokuun vaihteessa vielä pidempään.

1800-luvun alkupuolella myös suomalaiset ylioppilaat alkoivat juhlia kevään tuloa Floran päivänä 13.5., jolloin he kerääntyivät laulamaan, ja talvilakki vaihdettiin symbolisesti kevätlakkiin. Tästä vappuaaton lakitusperinne lienee myös saanut alkunsa. 1920-luvulla vapun juhlinta siirrettiin Floran päivältä valpurinpäivälle.

Sittemmin pääkaupunkiseudulla vappuaaton tärkeimpiin perinteisiin ovat kuuluneet wappuriehan julistus Otaniemen Servinmäellä sekä Mantan, eli Havis Amandan lakitus. Varsinaisena pääpäivänä, eli vappupäivänä, opiskelijat kokoontuvat vappupiknikille Ullanlinnanmäelle (joka tunnetaan vuoden kaikkina muina aikoina Kaivopuistona). Vastaavia vappurientoja järjestetään myös muualla Suomessa.

Vuosien saatossa näiden perinteisten menojen rinnalle on kasvanut lukematon määrä mm. ainejärjestöjen ja kiltojen omia tapahtumia, joita järjestetään vappua edeltävänä (lue: edeltävillä) viikolla kasvattamaan yhteisöllisyyttä ja juhlistamaan opiskelijaidentiteettiä. Tärkeimpiä edellämainittuja tavoitteita edistäviä tapahtumia ovat erityisesti ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarkoitetut “siirtymäriittinä” toimivat tapahtumat, joihin kuuluu usein olennaisena osana esimerkiksi haalarikaste tai tupsulakkien jakaminen. Helgan perinteiset Haalarinkastajaiset ovat loistava esimerkki tällaisesta tapahtumasta.

 

Helgalainen wappu

Helgalaiset wappuperinteet saivat alkunsa nykyisessä muodossaan vuonna 2010, kun 8 Päivän Wappu järjestettiin ensimmäistä kertaa. Tapahtuma järjestettiin yhdessä aine- ja paikallisyhdistysten kanssa siten, että jokaisella yhdistyksellä oli oma tapahtumapäivä vastuullaan. Nimensä mukaisesti Helgan wappu kesti tuolloin 8 päivää, ja vaikka vuosien saatossa tapahtumapäivien lukumäärä on kasvanut uusien yhdistysten tullessa mukaan, on nimi haluttu pitää ennallaan. Eihän sitä nimeä joka vuosi sovi muuttaa. 

Konseptina 8 Päivän Wappu on kuitenkin pysynyt samanlaisena. Osallistuja kerää Wappupassiin leiman jokaisesta osallistumastaan tapahtumasta, ja vähintään kuuteen (6) tapahtumaan osallistumisesta ansaitsee itselleen haalarimerkin. Suoritusmerkkejä on olemassa ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen wapun suorittajille, ja merkit muodostavat yhdessä palapelin. Jokaisen wapputapahtuman suorittamisesta selviävät opiskelijat taas palkitaan täyttä wappupassia vastaan haalareihin kiinnitettävällä kunniadiplomilla.

Tänä vuonna Helgan 15-vuotis-juhlavuoden kunniaksi 15-päiväiseksi kasvava 8 Päivän Wappu on pitänyt sisällään monia, legendaariseenkin maineeseen asti kasvaneita tapahtumia, joista osa on profiloitunut yhdeksi järjestäjäyhdistyksensä merkittävimmistä tapahtumista. Osa tällaisista tapahtumista on jo ehditty kuopata ja korvata uusilla. Tapahtumatarjonta on sisältänyt vaihtelevan monipuolisesti erilaisia tapahtumakonsepteja, approista rastikierroksiin ja mäenlaskukilpailusta polttopalloturnaukseen. Parhaimmillaan 12-päiväinen tapahtumatarjonta on pitänyt vuonna 2018 sisällään viisi (5) erilaista approtapahtumaa. 

Erityisesti uusille opiskelijoille yksi 8 Päivän Wapun kohokohdista on varmasti aina ollut Helgan Haalarinkastajaiset. Hietaniemen rannassa järjestetty rastikierros on järjestetty yleensä wappurientojen puolivälissä, ja se on tarjonnut mahdollisuuden laittaa haalarit koetukselle. Haalarien likaamisesta tai muusta simputuksesta ei kuitenkaan ole ollut kyse, vaan rastit on järjestetty fuksiaisten tapaan hyvässä hengessä Helgan toimijoiden, Haaga-Helian opiskelijajärjestöjen ja tärkeimpien sidosryhmien toimesta. Lukuunottamatta ehkä hyvin nopeasti kiellettyä kalarastia, mutta ei siitä sen enempää.

Haalarinkastajaiset huipentuvat rannassa pidettävään seremoniaan, jossa osallistujat vannovat yhdessä haalarivalan. Tämän jälkeen halukkailla on mahdollisuus kastaa haalarinsa meressä. Kävit sitten kastamassa lahjetta kevyesti rantavedessä tai hyppäsit pää edellä veden alle, tyyli on vapaa. Haalarien kastamisesta osoitukseksi myönnettävän Kastettu -haalarimerkin osallistujat saavat kuitenkin pelkän rastikierroksen suorittamisesta.

Vappupäivänä kaikki tiet vievät yhteen paikkaan, joka ei ole Rooma. Muiden pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoiden tapaan myös Haaga-Helian opiskelijat kokoontuvat Ullanlinnanmäelle. Kaivarin Wappu on yleensä toteutettu Helgan ja muiden opiskelijakuntien yhteisenä loppuhuipennuksena koko wapulle. Useana vuonna mukana meiningissä on ollut myös silloinen Bailataan.fi (nykyisin Kide.app).

Haalarien lisäksi vappupäivän viralliseen asuun kuuluvat ylioppilas- tai muut koulutusalaspesifit lakit. Silmänkantamattomiin ulottuva valkolakkien meri on erittäin vaikuttava näky.

Kaivarin Wapun ohjelma on yleensä hyvin vapaa. Wapun urheille suorittajille on jaettu Helgan teltalla haalarimerkit, ja täyttä passia vastaan kaikista tapahtumista selvinneet sankarit on palkittu diplomeilla. Helga on myös huolehtinut ruokahuollosta, ja wappupassin palauttaneille juhlijoille on ollut tarjolla vuodesta riippuen esimerkiksi hodareita tai jopa kokonainen paistettu sika – vegevaihtoehtoja unohtamatta. Paikalla juhlakansaa on viihdyttänyt DJ, ja joinain vuosina on järjestetty myös kevyttä ohjelmaa, kuten speed datingia. Pohjimmiltaan Kaivarin Wappu on kuitenkin kollektiivinen mutta vapaamuotoinen piknik – ultimaattinen “sillis” parin viikon tapahtumarumban päätteeksi.

Suomalainen opiskelijavappu on kaikessa hulluudessaan ainutlaatuinen. Tunnelma vastaa etenkin vappuaattona ja -päivänä maailmanluokan karnevaaleja, mutta missään muualla et näe tuhansittain haalarikansaa juhlistamassa opiskelijaelämää. Toivon koko sydämestäni, että vallitsevan tilanteen hellitessä jokaiselle teistä tarjoutuu vielä tilaisuus kokea normaali opiskelijavappu edes kerran opiskeluaikananne. Siihen asti näytetään ylpeydellä mallia koko maailmalle siitä, että opiskelijoiden suurin juhla voi olla yhtä ikimuistoinen vastuullisesti etäympäristössä. Vappu ei ole paikka. Vappu on mielentila.

Stay safe!

Sami Ranta-aho, Helga-alumni

08.04.2021 Helga vuosijuhliin on 226 päivää jäljellä.

Mikäli opiskelet Haaga-Heliassa, voit liittyä opiskelijakunta Helgan jäseneksi.

Meidän tehtävämme on varmistaa sinulle mahdollisimman mutkaton, mieluisa ja ikimuistoinen opiskeluaika.

Viimeisimmät artikkelit