Haaga-Helian opiskelijakunta Helga lausui ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamista koskevista asetusluonnoksista, jotka käsittelivät muun muassa ensikertalaisia koskevan rahoitusosuuden lisäämistä, tavoiteajassa valmistuvien opiskelijoiden tavoiteaikakertoimen nostamista ja toisen samanarvoisen tutkinnon kertoimen pienentämistä.
Helga ei näe ehdotusten olevan koulutuksen tai jatkuvan oppimisen kannalta kestäviä ratkaisuja. Muutokset puskevat ammattikorkeakouluja ottamaan ennemmin sisään ensikertalaisia, mikä johtaa siihen, että tilanne vaikeutuu motivoituneille uudelleen kouluttautuville ja alanvaihtajille. Panostukset ensikertalaisuuteen lisää myös paineita etenkin nuorille ja rankaisee nuoria tapauksissa, joissa tietty korkeakoulu ja ala ei olekaan nuorelle sopiva. Tällaisessa tilanteessa, jos ensikertalaisuutta painotetaan, opiskelijalla ei ole välttämättä mahdollisuutta vaihtaa korkeakoulua tai alaa, mikä vaikuttaa motivaatioon tutkinnon suorittamista kohti, jolloin tutkinto voi jäädä kokonaan suorittamatta. Helga näkeekin, että ensikertalaisuuskiintiöstä tulisi luopua kokonaan ja siirtohakua sekä alanvaihtoa niin alojen kuin korkeakoulujen välillä tulisi helpottaa.
Helga ei kannata tavoiteaikakertoimen nostamista tai toisen samantasoisen tutkinnon kertoimen pienentämistä. Helga näkee, että kyseiset muutokset tulevat vahingoittamaan korkeakoulutuksen laatua ja heikentämään tulevaisuuden työntekijöiden hyvinvointia. Tavoiteaikakertoimen painottaminen entisestään voi aiheuttaa paineita ammattikorkeakouluille ja opiskelijoille heidän ajoissa valmistumisestaan, mikä voi vaikuttaa opintojen laatuun ja näin ollen valmistuvien osaamiseen. Samalla paineet ajoissa valmistumisesta, kun opiskelijat kokevat vaikeuksia toimeentulon kanssa, voivat aiheuttaa pitkällekin ajalle haasteita hyvinvoinnin ja mielenterveyden kannalta. Tavoiteaikakertoimen nostaminen ja sen entisestään painottaminen voi siis pahimmillaan vaikuttaa työelämässä pärjäämiseen niin osaamisen tason kuin hyvinvoinnin haasteiden kannalta.
Toisen samantasoisen tutkinnon kertoimen pienentäminen taas ennestään luo vaikeuksia jatkuvalle oppimiselle ja alan vaihtamiselle. Päätös uudelleen kouluttautumisesta jo valmiiksi työelämässä olevalle ei ole helppo ja se usein tehdään siinä vaiheessa, kun yksilö ei näe enää tulevaisuutta tietyllä alalla työn mielenkiinnon tai työhyvinvoinnin kannalta. Tällöin uudelleen kouluttautuminen ja mahdollisesti hetken poissaolo työelämästä on parempi vaihtoehto, kuin pitkät sairaslomat tai työkyvyttömyys. Kertoimen pienentäminen vähentää mahdollisuuksia uudelleen kouluttautumiselle, kun ammattikorkeakoulut joutuvat rahoituksen takia lisäämään ensikertalaisten opiskelupaikkoja.
Helga esittääkin, että kyseiset muutokset perutaan.
Lue koko lausunto tästä.
