Please ensure Javascript is enabled for purposes of website accessibility

Julkisen liikenteen varassa

Vantaalla on kymmenen astetta pakkasta, kun poistumme ystäväni kanssa tunnetun huonekaluketjun sinikeltaisista ovista ulos. Yritämme pitää lapasillamme tiukan otteen uudesta kohtuuhintaisesta työpöydästäni, joka mittojensa puolesta sopii täydellisesti opiskelijasoluuni. Pakkauksen pahvi on yhtä liukas kuin peilijää kenkiemme alla, eivätkä toppatakkien liukkaat hihat auta paketin kantamisessa laisinkaan. Etenemme hitaasti, vähän väliä pysähdellen kohti bussipysäkkiä. Viima polttelee poskipäitäni, ja toivon edessä häämöttävän pöydän kasaamisprosessin olevan kaiken tämän vaivan ja tuskan arvoista.

Jännitän käsivarttani pitääkseni sen koukussa ja puristan pakettia sormillani niin lujasti kuin suinkin jaksan, mutta paketti luisuu käsistämme ja tipahtaa jalkakäytävälle. Tekisi mieli potkaista pakettia tai tilata taksi, mutta kumpaankaan ei ole varaa, sillä kuukausi on vasta puolivälissä. Kun olen puuskahtanut muutaman kirosanan, nostamme paketin uudelleen.

Aloitamme jälleen kantamisen. Tunnen, kuinka paketti luisuu otteestani, mutta saan tarrattua siihen uudelleen kiinni. Ja uudelleen. Ja uudelleen. Hauiksiin, sormiin ja kyynärpäihini sattuu, en ole varma ovatko sormeni jo jäätyneet puristusotteeseen, sillä tunto sormenpäistäni on alkanut hiipua. Samaan aikaan tunnen hikinoron valuvan selkärankaani myöten.

Astelemme noloina bussiin, ja pahoittelemme väistellessämme muita matkustajia. Paketin kulma kolahtaa kevyesti toisen matkustajan sääreen.  Jäämme seisomaan bussin keskiosaan ystäväni ja työpöytäni kanssa. Voin tuntea jokaisen paheksuvan katseen takaraivossani. Tunnen häpeää siitä, että joudun kuljettamaan tämän kokoista pakettia joukkoliikenteessä. Minä olen tällä hetkellä bussin ärsyttävin matkustaja.

Bussi pomppii muhkuraisella tiellä, ja puristan pakettia sekä käsilläni että polvillani. Menetän otteeni, kun bussin tiukka käännös horjauttaa paketin lattialle. Pöytäni ruuvit kilahtelevat pienessä muovisessa pussissaan ja pöytälevy kumahtaa kovalle lattialle. Ystäväni auttaa nostamaan nelikulmaisen ruskean pakettini, jonka jälkeen hän jää pitelemään sitä pystyssä toiselta puolelta.

En osannut odottaa, että uudelle paikkakunnalle muuttaminen toisi tullessaan myös tällaisia haasteita.

Pääkaupunkiseudun opiskelijakuntien kaupunkipoliittinen ohjelma: Kaupunkien on luotava puitteet ja kannustettava yhteiskäyttöautoiluun.

Opiskelijan kaupunki -tutkimuksen (2019) vastanneista 82 % omisti ajokortin. Heistä 31 % ei juurikaan käytä autoa ja 23 % prosenttia omistaa oman auton. Pääkaupunkiseudulla julkisen liikenteen kehittämisen ohella yhteiskäyttöautoiluun kannattaisi panostaa kaupungin puolesta erityisesti siksi, että satunnaista tarvetta varten yhteiskäyttöautoja olisi helposti ja edullisesti saatavilla.

Puolet Opiskelijan kaupunki -tutkimukseen (2019) vastanneista kertoi muuttaneensa pääkaupunkiseudulle opintojensa perässä. Heistä 15 % oli muuttanut Uudeltamaalta, ja loput Uudenmaan ulkopuolelta.

Äänestämällä kuntavaaleissa voit vaikuttaa siihen, miten sinun liikkumistasi asuinpaikkakunnallasi kehitetään.

Tämä blogi on osa opiskelijakunta Helgan kuntavaalikampanjaa, jonka tarkoituksena on lisätä tietoutta vaaleissa äänestämisen merkityksestä opiskelijalle. Kuntavaalisivullemme pääset tästä.

Mikäli opiskelet Haaga-Heliassa, voit liittyä opiskelijakunta Helgan jäseneksi.

Meidän tehtävämme on varmistaa sinulle mahdollisimman mutkaton, mieluisa ja ikimuistoinen opiskeluaika.

Viimeisimmät artikkelit